lauantai 14. kesäkuuta 2014

Hyvästien aika





Tänä yönä jätin hyvästit eräälle
Hän oli minulle tärkeä ja minä olin hänelle
Kaiken jaoimme vuodesta toiseen,
Mutta nyt on hautajaisten aika
Kun aamuaurinko nousee, hän lähtee
Lentää kauas betonisateenkaaren ylitse
En voi sanoa olevani iloinen, mutta surukin väärä sana on
Musiikki soi, kyyneleet kuitenkin virtaavat
Itken hänen kanssaan, aikamme oli rankkaa
Näin on paras, sanon hänelle ja käteni irrotan
Makaan sängyllä hiljaa, kuivuneet kyneelet vielä poskillani
Ja takana se vaikea, vaikea tie
Ikkunasta näen uuden aamun jo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti